20.7.2016
Jotenkin on tuntunut tässä pidemmän aikaa siltä, että jotenkin konkreettisesti pitäisi kiittää ihmisiä, jotka taajaan tarkastelevat tekemisiäni ja tykkäyksillään paitsi tsemppaavat pikku yrittäjää, myös tykkäystensä avulla tarjoavat toiminnalleni lisää näkyvyyttä ja näin ovat vahvasti markkinointini tukena. Sitä ei välttämättä tule ajatelleeksi, että napin painalluksella tekee toiselle palveluksen, mutta näin on - kiitos siis kaikille tykkääjille!
Yritysjargonia en sen kummemmin uppoa tässä käyttämään, mutta ajattelin muutamalle ihanan aktiiviselle Murupumpulan Facebook-sivujen seuraajalle lähettää pientä postikorttiylläriä kiitokseksi. Toivottavasti tuovat iloa vastaanottajilleen!
Jos jollakin työllä on onnistunut kiinnittämään positiivista some-huomiota, tekevät tykkäykset työtä myös jotenkin itsellekin näkyvämmäksi, kun ne on ”nähty”. Ja siinä taidetaankin olla sen sosiaalisen median kaksiteräisen miekan äärellä: kenenkään ihmisen tai hänen töidensä arvo kun ei tietenkään ole niistä tykkäyksistä kiinni, mutta uskaltaisin väittää, että kaikki haluaisimme olla toisten silmissä näkyviä ja tykättyjä. Eikä yrittäjä tekemisineen ole siinä sarjassa mikään poikkeus.
Vaikka kuinka olisi yksinyrittäjä, niin eihän tätä oikeastaan yksin tee – ja se on hyvä!
Omaa yritysmaailmaan hyppäämistä miettiessäni tuli ehkä ensimmäisenä mieleen äkillinen mahaplätsähdys kylmään veteen, mutta vakaa tarkoitus oli ja on pulikoida eteenpäin vähintäänkin vapaalla tyylillä. Onneksi ”uimaopettajia” tarttuu matkan varrella mukaan suunnasta jos toisesta: tilitoimistosta, alihankkijoilta, valmistajilta, jälleenmyyjiltä, yhteistyökumppaneilta, asiakkailta jne.
Facebookissa tulikin jo todettua, että pöytä pysyy vähän huonosti pystyssä, jos puolet jaloista puuttuu - kiitos siis kun olette tukitolppinani!
Kesäterveisin
Kristiina
(Kuvat taulusta "Perhepotretti". Kristiina Mäkimattila, 2015. Akryyli kankaalle, 70x27cm.)
5.7.2016
Hurmaavan helteinen juhannus tuli vietettyä Keski-Suomen ja Savon rajan tietymissä Kangasniemellä perinteisissä merkeissä. Pääsimme oikein perusasioiden äärelle, kun vesipumppu oli sanonut sopimuksensa irti ja vedet nostettiin käsivoimin kaivosta. Sattuneilla säillä se oli ihan mukavaa hommaa!
Muutaman päivän matkallamme metsien keskelle tormäsimme yksinkertaisiin ihaniin elämyksiin, niin lapset kuin aikuisetkin. Tässä vähän ranskiksilla listattuna tähtihetkiämme:
- Vanhan maakellarin viileys keskellä kuuminta kesäpäiviää – paksut, valtavista kiviharkoista tehdyt seinät, maalattia ja se tuoksu!
- Juhannussauna paapan tekemien koivuvihtojen kera – pienimmäistä puusaunan hämäryys jännitti, mutta vihdan hellä ropsuttelu oli hauskaa
Nuotio!
- Kesäuinnit, matala ranta ja lämmin vesi!
- Lammen rannassa näkemämme nuijapäät, joilla ensimmäisenä päivänä oli pyrstö ja takajalat, seuraavana niille oli ilmaantunut jo etujalatkin (ja joista yksi meinasi osallistua yhdelle saunareissullekin!)
- Käen kukkuminen ja sen matkiminen
- Lumikonpoikanen, joka tuli uteliaana ihmettelemään hengitystään tasaamaan pysähtynyttä sunnuntailenkkeilijää. Aivan valtavan söpö ilmestys suurine silmineen!
- Hiljaiset hiekkatiet
- Pieni jänönen, joka päätti tempaista spurtit aivan vierestämme ja jäädä leikkimökin kulmalle kyyhöttämään
- Ulkojäätelöt
- Leikkimökki, prinsessat, mansikoiden emännät ja samurait!
- Ahomansikat ja viimeisen illan mansikkaheinät. Ihanat, makeat ja tuoksuvaiset!
Tässä kohdassa tuntuu erityisen osuvalta lainata rakastetun lastenkirjailijan, Elina Karjalaisen kynästä syntynyttä Uppo-Nallen runoa:
Niinkuin poimit mansikoita,
poimi onnenpipanoita!
Niitä kun nuoleksit kielellä,
pysyt onnellisella mielellä.
(Uppo-Nalle -kirjoja on kustantanut jo vuodesta 1977 alkaen WSOY)
Ihanista kesätuokioista riittää varmasti ammennettavaa työpöydänkin ääreen syksyn mittaan! Tiedä vaikka nuo mansikat löytäisivät tiensä joskus johonkin korttiin...!
Mansikkaisia heinäkuun hetkiä!
Kristiina
22.6.2016
Juhannus tulla jollottaa – onko sinulla suunnitelmia mittumaaria tahi kesää varten?
Meillä juhannusperinteisiin on usein kuulunut järvimaisema, luonnonrauha, vaihteleva määrä hyttysiä, nuotio sekä tietenkin sauna. Talviturkkikin on tullut tavallisesti viskattua viimeistään juhannuksensa. Jälkikasvu on tosin jo omalta osaltaan hoitanut asian pois päiväjärjestyksestä, mutta uimareissuihin tuskin ehditään kesän aikana kyllästyä!
Kesä on tulvillaan tapahtumia pitkin poikin Suomea! Koko perheen juhannusta vietetään mm. Oittaalla Espoossa, jossa on mukana myös Murupumpulan yhteistyökumppani KUDE Design kesäisessä AITTA Shopissaan. Sieltä löytyy myös Murupumpulan tuotteita: kortteja, tarjottimia, pannunalusia ja sieniliinojakin! Ota piipahdus toki ohjelmaasi! Ja jos ei juhannuksen ympärillä sovi aikatauluihin, niin KUDE AITTA Shop on auki elokuun loppuun! Tarkempiin aukiolotietoihin voi tutustua täällä.
(Mainittava on, että Oittaan alueella on leikkipuisto, josta oman perhekuntani alle kouluikäiset jäsenet ovat olleet suunnattoman innoissaan – ja uskoisin koululaistenkin tykkäävän. Suosittelen tutustumaan, jos olette vaikka kesän mittaan Espoon suunnalla liikkeellä)
Viime kesänä vierailin itse Ilmajoella Särkyneen Sillan Markkinoilla. Tapahtuman miljöö oli mukava ja paikalla oli paljon kiinnostavia esilleasettajia (mutta ei kuitenkaan liian paljon, että kiertäessä jaksoi keskittyä eri kojujen tarjontaan). Tulipa siinä yhteydessä turistua yhden jos toisenkin taitajan kanssa! Käydessäni osui Suomen suvi olemaan hellimmillään, mutta juuri hetkeä ennen olivat ilmojen herrat näytelleet voimiaan ja räpsäyttäneet kerrassaan kunnon sadekuuron alueelle. Urheasti markkinaväki oli kuitenkin uhmannut säitä ja onneksi saanut myös tuotteensa pelastettua mainitulta luonnonvoimalta. Kovasti yritin googletella tapahtuman ajankohtaa tälle vuodelle, mutta yrityksistäni huolimatta sitä en löytänyt - ilmeisesti siis tänä kesänä Särkyneen Sillan markkinat ovat tauolla. Jos joku tarkkasilmäinen lukija tietää asiasta enemmän, tule vinkkaamaan vaikka Murupumpulan Facebook-sivuille!
Keväämmällä pähkäilin kovasti tämän kesän kuvioita ja mietinnässä on ollut osallistuminen muutamaankin tapahtumaan tuotteita esittelemään. Päädyin kuitenkin siihen, että Murupumpulan voi bongata yhdestä isommasta tapahtumasta kesällä 2016, ja tuoksi tapahtumaksi valikoitui tällä kertaa Isonkyrön 1700-luvun markkinat 12.-14.8.2016. Lämpimästi tervetuloa moikkaamaan! On muuten myös ainutlaatuinen tilaisuus nähdä allekirjoittautunut asustautuneena enemmän tai vähemmän 1700-luvulle sopivaan kostyymiin! (Sitten pidetään enää peukkuja, että sade paistattelisi poissaolollaan ja aurinko hymyäisi!)
1700-luvun markkinoilla kojukaverinani on taitava Irina K Design, Seinäjoelta hänkin – meillä on siis tuplaten mahtavia pohjalaisella draivilla luotuja sisustustuotteita ja muita kiinnostavia juttuja esillä ”boxissamme”!
Olin tuossa liikkeellä Isossakyrössä muutama päivä sitten, ja piti ihan mennä kameran kanssa fiilistelemään tulevaa markkinapaikkaa vanhan kirkon kupeessa (Isonkyrön vanhan kirkon kesäesite on ladattavissa Isonkyrön seurakunnan sivuilta, mm. 1700-luvun markkinoiden yhteydessä kirkossa järjestetään konsertti). Tässä pieni kuvapläjäys mainitusta kotiseutukierroksesta.
Hilpeää juhannusta ja kauniita kesäpäiviä!
Kristiina
2.6.2016
Kesä ja kuperkeikka
Kesän keskellä kellitään,
koko kroppaa lämmöllä lellitään.
Ja pihamaata täplittää
sata auringonpoikasta säteillään!
Tunne,
kuinka kesä
niin hellästi halaa,
kutittaa nenää
ja varpaita salaa.
Tällä ilolla tekee vaikka kuperkeikan
kun muistaa yhden tärkeän seikan:
muuraiskekoon ei kannata vieriä
jos ei ole liikkeissään liukas kuin nieriä!
-Kristiina Mäkimattila-
Minussa elää kaiketi pieni hippi. Olen aina tykännyt voikukista ihan valtavasti! Ne ovat minulle kesän airueita, noita pieniä auringonpoikasia, jotka lahjomattomasti kertovat kesän saapumisesta puskien esiin niin asfaltin raoista kuin pihaplänteiltäkin. Oli sitten lämpöä 15 tai 25 celsiusta. Meidän pihamaallemme voikukat ovat puolestani hyvin tervetulleita (tosin epäilen, että kaikki taloutemme jäsenet eivät jaa tätä näkemystä kanssani)!
Sen sijaan pihaamme pyrkivistä nokkosista en ole yhtä ihastuksissani. Niitä vastaan tulee käytyä joka vuosi päättymätöntä taistelua. Viime vuonna päätin ottaa kovat aseet käyttöön ja tehdä niistä nokkoslettuja. Vaikka en miksikään kovin kummoiseksi kokiksi voi itseäni kehua, niin niistä kyllä tuli ihan syötäviä. Kukaan mainittua ateriaa nauttineista ei jälkikäteen valittanut, että ruoka olisi käynyt pistelemään tai polttelemaan ikävästi. Voi siis olla, että tätä hyökkäyssuunnitelmaa käytetään toistekin.
Täytyy sanoa, että on kyllä mahtavaa, jos pystyy välillä valloittamaan tilaa neljän seinän ulkopuolelta ja hetkeksi siirtämään työhommat ulos päivänpaisteeseen tai mennä vaikka pitämään ruokataukoa pihalle, kuten täällä tehtiin tänään Murupumpulan kanssa (suunniteltiin vähän pop up –juttuja, säävarauksella pistetään pieni puodinpoikanen pystyyn Seinäjoella 11.6. Lisää infoa asiasta tulee tänne !). Silloin tulee Matti Nykäsen sanoin fiilis, että ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”! Jos mahdollista, tartu sinäkin tilaisuuteen! Ja tee vaikka se kuperkeikka!
Näillä eväin kohti Suomen suvea!
Kristiina
ps.Ja ihanan huovutetun Murupumpulan, tuttavallisemmin Pumppiksenhan minulle toteutti piirustusteni pohjalta mahtava Handmade by Mia, jonka kanssa meillä on aiheeseen liittyviä jatkosuunnitelmiakin! Pysykää siis kanavalla J
25.5.2016
Kannustus on ollut tämän päivän sana! Alkaen siitä, kuinka 5-vuotias aidosti ihaili, kuinka pikkusisko on kehittynyt nopeasti potkupyöräilyssä. Siinä ihan sydän alkoi läpättämään – miten hienoa on, kun toinen huomaa toisen taidot ja kannustaa! Ja miten mahtavaa muutenkin, jos oppii näkemään hyvän toisessa. Eli ole nimittäin välttämättä mikään helppo taiteenlaji, oli kysymyksessä sitten sisarussuhde, parisuhde tai mikä vain.
Facebookissa on monia mainioita ryhmiä. Eräässä niistä jaettiin tänään päivän sanaan liittyen linkki #koskajokainenonhyvä –kampanjaan, jonka pystyyn on pistänyt pääkaupunkiseutulainen Valmentamo. Idea oli mielestäni loistava: kampanjan tavoitteena on huomioida stipendein piilevät lahjakkuudet, joita ei välttämättä perinteisillä arvosanoilla palkita. Tässä kohdassa sinä tai minä voimme hypätä remmiin ja olla lahjoittamassa stipendiä tsemppaamaan nuorta juuri siinä, missä hän on hyvä! Kiinnostuitko? Loikkaapas tutkimaan asiaa tarkemmin täältä! Ja HUOM! Aikataulu on aika napakka, sillä stipendit kirjelmineen pitäisi olla postitettu viimeistään 30.5. mennessä, että ehtivät ajoissa!
Päivän kolmannen kannustuksen minulle tarjosi Into Seinäjoki. Kun Murupumpula pyöri vasta sivutoimisena hommana, yritin tankata yrittäjyysasioita päähäni mainiolla Liikeideat lentoon –kurssilla. Siellä tuli opittua monenmoista ja luotua kultaakin kalliimpia verkostoja (iso kiitos kaikki kollegat, yhteistyökumppanit ja kurssittajat!). Kurssin tiimoilta istuin iltaani verkostoitumistapahtumassa, jonne vierailevaksi puhujaksi oli saapunut Timo Polari, aikamoisia eräretkiä ja seikkailuita läpikäynyt vaeltaja.
Timo kannusti humoristisinkin sanankääntein meitä osallistujia menemään kohti tavoitteitamme ja tekemään töitä niiden eteen. Verkostoja luomalla, yhteistyötä tekemällä, toisiamme tukemalla ja kannustamalla pääsee paljon pidemmälle kuin jos taistelisi yksin tuulimyllyjä vastaan (joita ainakin tuolla Jalasjärven suunnassa ison tien varressa joku on tullut ohitettua).
Oma asenne on hommassa kuin hommassa aika olennainen tekijä sekä oman että toisten viihtyvyyden ja motivaation suhteen. Jo muinaiset roomalaiset ovat kuulemma todenneet seuraavaa: ”He pysytvät, koska uskovat pystyvänsä.”
(Latinaksi se oli jotakin possut sitä ja tätä – joku itseäni taitavampi Asterixin lukija voinee varmaan tämänkin lausahduksen alkukielelle kääntää...)
Ja kuten eräs nuori henkilö iältään 2-v. totesi isukilleen, joka hieman väsähtäneesti teroitti värikynää:
”Sinä pystyt siihen! Sinä pystyt siihen!”
Tsempit siis sinne – sinä pystyt siihen!
Kristiina