5.7.2016
Hurmaavan helteinen juhannus tuli vietettyä Keski-Suomen ja Savon rajan tietymissä Kangasniemellä perinteisissä merkeissä. Pääsimme oikein perusasioiden äärelle, kun vesipumppu oli sanonut sopimuksensa irti ja vedet nostettiin käsivoimin kaivosta. Sattuneilla säillä se oli ihan mukavaa hommaa!
Muutaman päivän matkallamme metsien keskelle tormäsimme yksinkertaisiin ihaniin elämyksiin, niin lapset kuin aikuisetkin. Tässä vähän ranskiksilla listattuna tähtihetkiämme:
- Vanhan maakellarin viileys keskellä kuuminta kesäpäiviää – paksut, valtavista kiviharkoista tehdyt seinät, maalattia ja se tuoksu!
- Juhannussauna paapan tekemien koivuvihtojen kera – pienimmäistä puusaunan hämäryys jännitti, mutta vihdan hellä ropsuttelu oli hauskaa
Nuotio!
- Kesäuinnit, matala ranta ja lämmin vesi!
- Lammen rannassa näkemämme nuijapäät, joilla ensimmäisenä päivänä oli pyrstö ja takajalat, seuraavana niille oli ilmaantunut jo etujalatkin (ja joista yksi meinasi osallistua yhdelle saunareissullekin!)
- Käen kukkuminen ja sen matkiminen
- Lumikonpoikanen, joka tuli uteliaana ihmettelemään hengitystään tasaamaan pysähtynyttä sunnuntailenkkeilijää. Aivan valtavan söpö ilmestys suurine silmineen!
- Hiljaiset hiekkatiet
- Pieni jänönen, joka päätti tempaista spurtit aivan vierestämme ja jäädä leikkimökin kulmalle kyyhöttämään
- Ulkojäätelöt
- Leikkimökki, prinsessat, mansikoiden emännät ja samurait!
- Ahomansikat ja viimeisen illan mansikkaheinät. Ihanat, makeat ja tuoksuvaiset!
Tässä kohdassa tuntuu erityisen osuvalta lainata rakastetun lastenkirjailijan, Elina Karjalaisen kynästä syntynyttä Uppo-Nallen runoa:
Niinkuin poimit mansikoita,
poimi onnenpipanoita!
Niitä kun nuoleksit kielellä,
pysyt onnellisella mielellä.
(Uppo-Nalle -kirjoja on kustantanut jo vuodesta 1977 alkaen WSOY)
Ihanista kesätuokioista riittää varmasti ammennettavaa työpöydänkin ääreen syksyn mittaan! Tiedä vaikka nuo mansikat löytäisivät tiensä joskus johonkin korttiin...!
Mansikkaisia heinäkuun hetkiä!
Kristiina